Elämäntaparemonttia?

Olen ollut aina pienikokoinen. Siis pienikokoisella tarkoitan sitä, että en ole esim. painanut yli 58kg paitsi raskauden jälkeen. Raskaana ollessani painoa oli noin 65kg ja synnytyksen jälkeen sairaalasta lähdettyäni noin 59kg. "Parhaimmillani" tai pahimmillani, miten sen nyt ottaa, painoin 4-5v sitten tallitöitä tehdessäni 49kg. Se oli jo vähän liian vähän, vaikka pituuttakin minulta löytyy vain 164cm mutta tuo on painoindeksissä jo alarajankin alapuolella. Nyt painoa on 54-55kg ja olen vaa'an lukemaan tyytyväinen. Mutta peilikuvaani taas en...

Minä hoikimmillani... Tähän ei ole paluuta eikä ole tarvekaan. Jotain tämän tilanteen ja nykyisen väliltä olisi mukavaa.

Enkä tarkoita, että kun katson omaa kuvaani, näkisin pelkkiä epäkohtia. Näen hoikan naisen, 3 vuotta sitten synnyttäneen jolla on kymmeniä tekosyitä siihen, miksi ei voi syödä terveellisesti tai liikkua joka päivä. Tällä hetkellä elämäntavoissani on jo sellainen muutos, etten tee enää fyysistä työtä ja ratsasta lähes päivittäin. Koirien kanssa kyllä jonkin verran kävelee, mutta meillä on sen verran lääniä tässä kotona että monesti tulee luistettua sillä, että avaa oven takapihalle ja menee sinne koirien kanssa käpöttelemään ja heittelemään frisbeetä.

Paitsi että en liiku tarpeeksi, en myöskään syö terveellisesti. Syön epäsäännöllisesti, napostelen, syön valmisruokia ja olen iltaherkuttelija. Televisiota on vaikea iltaisin katsella ilman, että on jotain syötävää. Todella typerää ja ajattelematonta... Herkutellakin saisi, mutta rajansa kaikella. Saatan vetäistä sipsipussin illassa aivan kevyesti dippeineen päivineen. Enkä edes koe huonoa omatuntoa siitä, koska on ollut niin raskas viikko ja tulihan sitä eilen juostua koirien kanssa. En ehdi liikkua, koska *valitse tähän aina paras syy sen hetkisen tilanteen mukaan* .

Kyse ei siis ole laihdutuksesta. Haluan elämäntapamuutoksen. En halua dieettiä, haluan voida hyvin nyt ja mielellään lopullisesti. En halua enää olla väsynyt ja huonovointinen.

Olen tehnyt tämän ennenkin. Viime syksynä tein kunnon remontin elämässäni, hain jopa personal trainerilta ohjeet ruokailuihin ja treeniin. Kävin salilla, juoksemassa koiran kanssa, halusin päivittäin päästä hikoilemaan ja nautin siitä tunteesta, mikä juoksulenkin jälkeen reisissä tuntui tai käsipäivän jälkeen käsissäni. Se maitohappojen tunne, tieto siitä että treeni on mennyt perille...

Sitten sairastuinkin keuhkokuumeeseen ja samaan aikaan myös mononukleoosiin. Pari kuukautta vuoteen omana ja sen jälkeen ei aloittaminen enää onnistunut. Pääsi silloin jotenkin niin hyvin kiinni siihen rytmiin ja alun vaikeuden jälkeen lopultakin siihen tilanteeseen, että HALUSI ja TARVITSI sitä urheilusuoritusta päivän aikana.

Mutta aion nyt viimein tehdä taas kaikkeni, että pääsen samaan. Mutta teen sen nyt itselleni hieman armollisemmin. Mikä on siis suunnitelmani? Ei personal traineria eikä salirääkkiä vielä tähän väliin. Aion pitää kaiken alussa todella yksinkertaisena jottei tekosyitä ala tulla.

Vaaleaa leipää en ole syönyt aikoihin ja yritän muutenkin vehnää vältellä. Sallin silti jatkossakin itselleni lettukestit perheen kesken ja pullat vanhemmillani kahvilla käydessä. Juhlissa saan syödä muffinssia ja kakkua. Mutta arkielämässä kotona/töissä/koulussa leipä on ruisleipää, pasta ja riisi täysjyvää, perunan sijasta bataattia aina kun se mahdollista on (peruna turvottaa ja tekee huonoa oloa minulle, bataatti sopii paremmin). Iltaherkuttelut vaihtuu hedelmiksi tai KOURALLISEKSI (huom. Emmi, ei pussilliseksi) pähkinöitä. Viikonloppuisin saa herkutella vapaammin, mutta sipsipussista pitää jäädä toisellekin viikonlopulle...

Suunnitelmani pähkinänkuoressa:

* Aamupala kostuu kaurapuurosta, ruisleivästä tai jos kyllästyttää niin riisipiirakasta. Kahvi on sallittu, mutta sokerin määrää on vähennettävä.

* Kaikki mahdollinen täysjyväksi, vaalea leipä roskiin.

* Iltaherkut hedelmiä ja pähkinöitä.

* VEDEN JUONNIN LISÄYS! 2L päivässä näin alkuun.

* Säännölliset ruokailuajat välipaloineen. Aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala. 

* Lenkille 4krt/vk. Joko pidempi kävelylenkki tai lyhyempi juoksulenkki. Ei kilometrimääriä tai aikamääreitä, pääasia on päästä liikkeelle.

* Venyttelyt vähintään lenkkipäivinä, mielummin muutenkin. Kuona-aineet liikkeelle venytellen.

* Lihaskunto kotona 2krt/vk.

* Kaksi täysin vapaata päivää.

Tältä päivältä löytyy myös mitat, vähän antamaan osviittaa siitä missä mennään ja myöhemmin voi sitten mittailla ja nähdä mihin on tultu. Vaakaa en edes omista, tiedän olevani normaalipainoinen enkä siis kiloja aio seurata vaan peiliä ja omaa fiilistä. Mittojani en laita vielä tänne, katsotaan sitten jos/kun alkaisi tulosta tulla...

Ei näytä kovin vaikealta. Nyt kun vain löytäisin jostakin sen päämäärätietoisuuden ja pitäisin suunnitelmasta kiinni. Kaverit, repikää mut lenkille jooko...